klo 7.10 neiti söi ekan kerran. Sit nukahti ja laitoin sänkyyn. Nukkui vain pikkuhetken sillä puolelta oli taas hereillä. Huoh. Onko tyttö tosiaan noin herkkä ettei saanut nukutuksi kun isänsä keittiössä hääräili töihinlähdön merkeissä. Isovelikin sitten heräsi jo kahdeksalta täältä kuuluviin ääniin. Pikkusisko höpöttää niin suureen ääneen ja paukuttaa kädellä ja jalalla lattiaa niin ei mikään ihme että heräsi.

Esikoinen on ottanut isän töihin paluun toistaiseksi ihan iisisti. Kysyi missä isä on, vastasin että töissä ja poika  totesi siihen "tulee pian takaisin". Myöntelin, että tuleehan se heti kun työpäivä on päättynyt. Sen enempää asiasta ei olla jankutettu ainakaan vielä.

Vieraitakin kävi heti kylässä, mikä on oikein kivaa. Kaverini tuli siis meille kahden lapsensa kanssa. Leikit sujuivat ihan mallikkaasti ja oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Toivottavasti tästä lähin voimme nähdä useammin, sillä välillä tulee oikein ikävä kun nuoruudessa oltiin paljon yhdessä. Kuopus ei vierastanut... (mainitsen tämän asian sen vuoksi, että se on niin vaihtelevaa tuo vierastaminen)

Neidille kokeilin sitten "uhkailujeni" mukaan porkkanaa tänään. Sama homma, murkina työnnetään palautuksena kielellä pois suusta, huoh. Taidan koittaa päiväunien jälkeen uudestaan ja jos ei maistu niin pidän taukoa kasvissoseissa. Puuro meni aamulla kaikki. Valikoiva maku tytöllä. Voidaan siis olla myöhemmin helisemässä tytön syömisen kanssa. Noh, kunhan vain kasvaa tasaisesti niin tuskin huolta.

Nyt lapset ovat päiväunilla ja rauha talossa.