Talvilomalla pohjoisessa

Meillä on ollut tämä viikko talvilomaa. Pojalla eskarista, tytöllä kerhosta ja vanhemmilla töistä. Nyt ollaan jo kotona, mutta lauantai-keskiviikko oltiin pohjoisen mummolassa. Ilma oli talvinen, lunta riitti ja pakkasta myös! Ei siis kovin ulkoilu painotteinen ollut tämä meidän lomamme. Ekana aamuna pakkasta taisi olla jotain -28. Onneksi se sentään laski, mutta tuulen vuoksi ei erityisen lämmintä ollut.

Pakkasta paossa

Minä sain kuitenkin kudottua, kun sisällä oltiin, että positiivista sekin. Lisäksi kyläiltiin miehen kaverin uudessa kodissa. Hieno talo heillä olikin ja alakerta ihanan avara. Toivoisi, että omassa kodissakin olisi yhtä avaraa. Lapsilla sujui leikit siellä tosi hyvin. Meidän neitikin vilahti heti yläkertaan leikkimään, vaikka näemme tätä perhettä tosi harvoin. Se onkin hassua miten joissakin paikoissa tai joidenkin ihmisten kanssa tyttö heittäytyy ujoksi ja toisissa paikoissa taas ei yhtään. Olen miettinyt selitystä ja vaikuttaisi siltä, että jos leikkikaverina on vanhempi lapsi niin mitään ongelmaa ei ole. Isompi osaa pyytää toista leikkimään kanssaan ja homma alkaa sujua. Saman ikäisen leikkikaverin kanssa taas ei meinaa leikki monestikaan päästä alkuun kun kumpikaan ei suoraan ehdota mitään tai ala viemään leikkiä eteenpäin. Siitä ei ole kyse ettei meidän kuopus osaisi itsekin "johtajan" roolissa olla. Luulen että se rooli sopii hänelle jopa liiankin hyvin ja tässä roolissa viihtyykin silloin kun leikkikaverina on selvästi nuorempia lapsia. Esim meidän hoitotytön kanssa leikki sujuu myös hyvin kun tyttö ottaa johtajan roolin ja saa päättää koko ajan mitä leikitään. Viihtyy roolissaan jopa niin hyvin että saa kiukku kohtauksia jos pienempi joskus ei teekään niin kuin hän haluaa.

Oulussa ihan kaksin taas

Miehen kanssa teimme kaksin yhden yön reissun Ouluun jossa yövyimme Sokos Hotel Arinassa. Meillä nämä pienet irtiotot tuppaa olemaan kallista lystiä, kun meillä ei ole mahdollisuutta viettää koti-iltaa kun lapset ovat isovanhempien hoivissa. En tiedä ymmärtääkö tätä jos ei ole omia lapsia, mutta vaikka parisuhdetta pitää hoitaa arjessa muutenkin niin tuntuu, että tämä tulee niin tarpeeseen pari kertaa vuodessa. Sitä vertaa yleensä itseään niihin joilla isovanhemmat ovat lähellä ja nämä kilpailevat siitä kuka saa hoitaa lapsenlapsia, mutta toki on niitäkin joille tälläistä mahdollisuutta ei ole koskaan. Ei ole ketään sukulaista lähellä tai muuten vain mahdollisuutta. Se on surullista, sillä jokainen pienten lasten vanhempi tietää miten raskasta arki on ja työssä käyvät todellakin tuntevat ruuhkavuodet nahoissaan (minäkin siihen porukkaan nyt liittynyt). Niin paljon erotaan juuri silloin kun lapset ovat pieniä ja luulen sen johtuvan suurelta osalta juuri siitä kiireestä kun ei ehditä kohdata omaa puolisoaan arjen keskellä ja koska arki saa molemmat väsymään niin siitähän se alamäki sitten lähtee jos ei ole edes kunnon keskustelu yhteyttä toiseen. Meillä onneksi keskustelu on toiminut aina ja tuntuu, että koko ajan opitaan keskustelemaan rakentavammin. Niin sen silti kuuluukin mennä, ei ihminen tule koskaan valmiiksi eikä parisuhde tule valmiiksi. Aina voi oppi uutta ja jos kuvitteleekin olevansa valmis ja täydellinen niin metsään menee. :)

Mutta taas meni kovin syvälliseksi, niin kuin mulle helposti käy. Meillä joka tapauksessa oli oikein rentouttava ja seesteinen reissu Ouluun. Extempore sinne sunnuntai iltana päätettiin lähteä kun miehen veli soitteli. Mentiin heille kyläilemään ja siellä istuttiin se ilta ja sieltä suoraan hotellille. Saatiin luksus palvelua hotellin henkilökunnalta: meidän kyydittiin hotellille, auto vietiin parkkiin oikein lämmitys paikalle ja seuraavana aamuna auto tuotiin hotellin oven eteen meille. Kuin elokuvissa konsanaan.

Maanantaina käytiin vielä syömässä Amarillossa. Siellä oli burger viikot ja mä otin ekaa kertaa hampurilaisen siellä. Tiedän, että ne olivat erilaisia kuin normaalisti, mutta silti en ihastunut. Hyvä se kuitenkin oli testata miltä tuntuu syödä hampparia oikein haarukalla ja veitsellä ;) Enkä moiti huonoksi ruoaksi, mutta ei vaan tullut semmosta oloa että tätä lisää.

Kovin monessa kaupassa ei käyty enkä ostanut itselleni mitään. Lankoja teki mieli ostaa lisää, mutta jätin nekin hyllyyn hypisteltyäni niitä pariinkin otteeseen. Lapsille ostettiin tuliaisiksi palapelit ja tykästyivät niihin kovasti. Tytölle prinsessa aihetta ja pojalle löytyi hauskoja pikku rasioissa olevia Cars palapelejä. Olivat halpoja (2e/paketti) Kuitenkin hyvän kokoisia palapelejä nekin kun 54 palaa yhdessä palapelissä. Poika tekee kyllä sen kokoiset palapelit ihan hetkessä. Oliskohan pitänyt ostaa se 200 palainen Cars palapeli jota katselin. Siinä olis ollut puuhaa pidemmäksi aikaa luulen.

Oulun reissulta palattua pakkanen ei ollut enää niin kovaa joten tarjettiin pulkkamäessäkin käydä lasten kanssa.

Esikoinen tapasi kummejaankin reissulla ja pelasi kummisedän kanssa pleikkarilla. Ihmeellistä kyllä mitään suurta pelihimoa ei ole pojalle tullut. Se on kyllä hyvä asia. En tiedä miten se sitten muuttuu jos oma pelikonsoli joskus saadaan.

Perheen miehet kävivät myös moottorikelkkailemassa. Nyt oli lunta riittävästi siihen puuhaan sillä joulun aikaan ei ollut. Kylmää puuhaa se taisi silti olla, ettei pitkää aikaa tarjennut.

Lopuksi vielä kuva Pohjanmaan valoilmiöistä eli kasvihuoneista. Niitä riittää monia ja pimeällä valaisevat niin, että pitkältä metsän takaa jo erottaa missä niitä on kun taivaskin valaistu.