Tämä kirjoitus koskee eilistä (30.6) päivää. Monille se oli yhtä juhlaa. Koulujen kevätjuhlapäivä. Ylioppilaat saivat valkolakit, moni valmistui ammattiin ja tietysti jokainen koululainen ja opiskelija sai sen todistuksen käteensä! Kesäloma sai alkaa ja jokapuolella kaupunkia juhlittiin. Meidänkin naapurissa (ei seinänaapuri) oli ylioppilasjuhlat. Myös mieheni pikkuveli valmistui ammattiin. ONNEA! Me emme lähteneet ajamaan pohjoiseen, mutta kortti toivottavasti pääsi perille ja tilille laitettiin rahaa minkä saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla  :)

Meidän päivä oli silti todella onnistunut, vaikka paljon oli hommia. Työntäyteinen päivä siis, mutta niin kivaa, että tätä voi kutsua todellakin arjen juhlaksi!  Herättyäni aloin heti aamupalan jälkeen leipomaan. Tein suklaarouhe muffinsseja ja raparperipiirakkaa

Valotus on pielessä kuvassa, mutta siinä se meidän vkloppuherkkumme kuitenkin on. Tämän kesän ensimmäisistä raparpereistä tehty. Haettiin raparperit mun isän pihasta.  Hyvää oli, syötiin vaniljajätskin kanssa. Lisäksi tekaisin lapsien herkkua eli makaronilaatikkoa vklopun hätävaraksi. Sitä kun on näppärä lämmittää mikrossa jos tullaan kotiin kotiin nälkäisinä. 

Mun leipomisen lomassa mies grillasi meille pihvejä ja oli kyllä niin hyvää, että kelpasi hyvin meidän arkijuhlamme ruoaksi. Salaattia pitää myös hehkuttaa sillä ostin  myös tämän vuoden ekan vesimelonin ja salaatista tuli heti tosi herkullista kun sitä paloittelin joukkoon!

Leipomisen ja ruokailun jälkeen lähdettiin koko perheen voimin hakemaan Irma Kaltevon puutarhalta kesäkukkia. Taitaa olla jo kolmas kesä kun käyn tuolla. Kiitos vaan naapurille joka mut sinne aikoinaan opasti. (Ei nimittäin löydy omasta kaupungista tämä puutarha) Pientä maaseutu ajelua tuli taas tehtyä samalla.

Ostin aikalailla samat kukat mitä ennenkin, mutta jotain uuttakin piti kokeilla. En yhtään tiedä miten nämä tulevat menestymään mulla, mutta katsotaan. Tänään oli aamulla jo niin lämmin pihalla, että menin yöpaidassa kuvailemaan kukkia. Jos joku naapuri oli hereillä yhtä aikaisin ja näki mut niin mietti varmaan, että taas se tärähtänyt himokuvaaja pomppii tuolla kameransa kanssa kukonlaulun aikaan  ;) 

Keittiön ikkunan alle tuli prikulleen samat kukat jotka viime vuonnakin. Daaliat siis keskellä (lila ei vielä ole avautunut) ja lobeliat mitkä toivottavasti kasvavat myös kesän aikana isoiksi roikkuviksi mättäiksi.

 

Koreissa minulla on aiemmin ollut samettikukkia, mutta koska en pidä niiden hajusta ja olin itseasiassa vähän kyllästynyt jo niihin joten päädyin hankkimaan jotain muuta. En osannut itse päättää niin puutarhan omistaja ja myyjä ehdotteli minulle lajikkeita.

Yhden minulle täysin uuden kukan hankin ja se on tämä Ahkeraliisa:

 

On minusta tosi kaunis. Kuulemma viihtyy enemmän varjossa. Jännitän miten se menestyy minulla ja erityisesti miten menestyy tuossa korissa.  Myyjä kuitenkin itse sitä tuohon ehdotti ja päätin kokeilla.

 

Toinen kukka minkä ostin koriin onkin minulle tuttu amppeleista, eli Petunia.

Monena vuonna tätä on minulla ollut amppelissa, joten katsotaa miten käy kun laitoin koriin (taaskin myyjän ehdotuksesta). Pitäisi varmaan latvoa sitä, että haaroittuisi eikä kasvaisi kovin pitkäksi. Epäilen vain, etten osaa oikeasta kohdasta katkaista, joten onkohan siitä apua. Pidän kukista, mutta en ole kovin hyvä niiden kanssa. Tämä olisi taas niitä hetkiä, kun tuntuu että haluaisi kysyä apua (semmoista kädestä pitäen neuvomista) omalta äidiltä. Äiti kun oli kukka ihmisiä ja osasi niitä hoitaa. En ole tässä kyllä äitiin tullut. Täytyy toivoa, että kukkien hoito taidot paranisivat iän myötä. Kovin paljon toivoa ei kyllä anna eräs naapureistani jolla ikää jo kiitettävästi, mutta ei edelleenkään omista viherpeukaloa ( Tämä ei ole minun arvostelua, vaan hän on itse minulle kertonut)  Samalla lailla hänkin kukkia hankkii kuin minäkin ja sitten onkin loput enempi tuuria miten pysyvät hengissä.

Muista kukista en nyt ottanut ainakaan tänään kuvia (varmaan ehdin niitä kesän aikana silti kuvata). Ostin kuitenkin myös kahteen ruukkuun kukkia ja amppelin. Tämän vuoden amppelissa päädyin samaan kuin viime vuonna eli Karjalanneitoon. Toiseen ruukkuun tuli Daalia ja lobelia ja toiseen ruukkuun Pelargonia ja lobelia. Kyllä vähintään yksi Pelargonia kuuluu kesällä olla. Siitäkään en siis osaa luopua.  :)

Kyseiseltä puutarhalta saa yleensä jotain ekstraa kaupan päälle. Tällä kertaa sain kaksi Kesämalvikkia. Se on siis yksivuotinen kesäkukka. Tarkoitus istuttaa ne kukkapenkkiin.  Löytyisi vaan se paikka.... kukkapenkit kun ovat aika täynnä. Saas nähdä joko tänä kesänä kaivetaan kolmas penkki. Puutarha harrastus on kyllä niin koukuttavaa, että se vie mukanaa. Ensin se vie pikkurillin ja sitten koko käden.  Koitan pitää pihassa lapsille juoksu- ja leikkitilaa, mutta kyllä tässä nyt ainakin yhdelle penkille vielä on tilaa....  Tuossa viime kesänä tehdyssä penkissä onneksi jo on monta kivaa perennaa. Toivottavasti kukkisivat tänä vuonna etteivät kärsineet liiaksi siirrosta.

 

Enempää en teitä mun arjen touhuilla rasita, mutta pitää laittaa muutama kuva eräästä jutusta. NImittäin bookcrossingista.  Minä en sitä harrasta, MUTTA kun nyt sattumalta meidän parkkipaikan penkille oli jätetty bookcrossing kirja niin mies sen sieltä mulle toi. Kirja on nuorille tytöille suunnattu Merja Jalon ponikirja, mutta ajattelin lukea sen omia lapsuusmuistoja verestääkseni.  :)

Tässä meidän 30.6 päivän kuulumiset. Lämmintä oli niin että minäkin kaivoin hameen kaapista päälleni! Lapset juoksentelivat vielä illallakin paljain varpain taloyhtiön yhteisellä leikkipaikalla sillä maassa oleva hiekka oli tosi lämmintä.

Nyt pesukoneen ohjelma lopetti joten siirryn tästä viikkailemaan eilisiä pyykkejä ja laittamaan uutta koneellista kuivumaan pihalle. Tästäkin päivästä on luvattu lämmintä. Jopa hellettä.

 

PS. Jos et ole vähään aikaan vieraillut blogissani niin alempana on ainakin pari uutta postausta. Sopii kurkata siis  ;)