Viime yö

Yö oli mulla tavallista huonompi. Kun vihdoin pystyin nukahtamaan yskimiseltä niin heräsin jo kahden-kolmen välillä yskimään ja siitä ei meinannut tulla loppua. Sitten nukuinkin taas aamun asti, mutta aamu alkoi tietysti tänään tavallista aikaisemmin. Kuopus heräsi jo puoli seitsemältä! En tietenkään enää saanut nukuttua vaikka mies nousi tytön kanssa. Alkoi heti yskittämään. Silti olen toistaiseksi aika pirteä ja energinen.

Neiti suursyömäri

Kuopuksen syömätavoista (meidän suursyömäri) olen varmaan kirjoittanut ennenkin ja nyt ajattelin pari sanaa taas siitä aiheestä tai lähinnä kuopuksen ruumiinrakenteesta. Tyttö kun syö ihan hirmuisia määriä. Siitä huolimatta neiti ei ole lihava. Aamulla tyttö on suorastaan laiha kun masua ei ole nimeksikään. Päivällä taas neidin masu kumpu kasvaa melkoisesti ja iltapuuron jälkeen onkin jättipömppö. Eli jonnekin ne suuret ruokamäärät kuluu, kun ruoka vain pullistaa vatsaa hetkellisesti eikä ole muualle kerääntynyt. Tätä en kirjoita sen vuoksi, etteikö pienet saisi olla sen kokoisia kuin ovat. Tottakai jokain pikkuinen on omanlaisensa, vaan olen ihmeissäni mihin se ruokamäärä kuluu? Neiti on kuitenkin veljeään rauhallisemman oloinen. Veljen kohdalla kun ei tarvi ihmetellä ruoan kuluttamista. Tosin nykyään esikoinenkin on koko ajan enemmässä määrin tekemässä asioita missä ollaan paikallaan.

Nakuilun iloa

Yksi suurimpiin hupeihin kuluva asia tällä hetkellä on se kun ilaisin vaihdetaan yöpaita. Tai lähinnä se kun otetaan ensin vaatteet ja vaippa pois. Lähes samalla sekunnilla, kun irrotan vaipan niin alkaa kovaan ääneen iloinen ääntely ja tyttö kipittää "sata lasissa" ympäriinsä naureskellen ja höpöttäen. Välillä saattaa pysähtyä silittelemään ja taputtelemaan isoa masu kumpuaan ja sitten taas jatkaa menoa.

Uusia taitoja

Muutama päivä sitten kirjoittelin siitä, kun kuopus oppi kiipeämään veljensä sänkyyn. Nyt sitten oppi myös tulemaan sieltä alas takaperin. (Alettiin heti opettaa miten tullaan pois, kun huomattiin osaavan kiivetä sänkyyn) Aluksi ei tietenkään ymmärtäny miten tullaan pois, mutta tosi nopeasti kuitenkin oppi. Muutamassa päivässä oppi meni perille.  :)  Osaa myös tulla sohvalta  alas  takaperin. Sinne ei kuitenkaan itse  pääse kiipeämään sillä meillä on niin korkeat sohvat. Kova kiipeilijä on ylipäätään. Neiti on yllätetty keittiön pöydältä, olohuoneen pöydältä, isoveljen pöydältä ja viimeisin minkä keksi on miten kiivetään semmoiselle porrasjakkaralle. Sen hoksasi eilen uutena juttuna, kun jakkara oli keittiössä. Yleensä jakkara on kodinhoitohuoneessa niin se ei ole kiinnostanut.

Kiipeilyn ja muun itsenäisen leikin lomassa kuopus on myös samalla melkoinen sylityttö. On nyt vihdoin alkanut selvästi ilmaisemaan syliin haluamistaan ja tulee eteen kädet ojossa. Halutessaan tehostaa tätä elettään ja viittoo vielä sormillaan/kädellään tehden sellaista liikettä miten yleensä viitotaan kun pyydetään tulemaan luokse (olikohan vaikeasti selitety?). Viimeksi kun pappa oli kylässä niin näytti siltä, että tyttö olisi istunut vaikka koko päivän papan sylissä. Ei tehnyt elettäkään itse pois lähtemiseksi.