Voimat ovat viimein palaamassa. Sen tietää siitä, että eilen jaksoin tarttua puikkoihin ja päätin tekaista esikoisellekin kaulahuivin. Muutama päivä sitten jo halusin aloittaa kutomisen, mutta en vain yksinkertaisesti jaksanut sitäkään. Eilen siis aloitin ja tälle päivälle jäi lähinnä viimeistely: muutama kerros kudottavaksi ja lankojen päättely. Kyllä sitä sitten saa nopeastikin aikaan jotain kun päättää. 

Tässä tulos:

Lankana tummanruskea Pirta lanka.

..............................

Kirja luettu, mitä seuraavaksi?

Jotain muutakin olen tässä "lopetellut". Nimittäin sairastamisen aikana aloittamani kirjan sain luettua loppuun. Aluksi olin monta päivää niin kipeä, etten jaksanu lukea. Jopa television katselu oli liian raskasta silmille, mutta kun olo koheni jaksoin pieniä pätkiä kerrallaan lukea ja sain sitten eilen päätökseen Kate Holdenin kirjan Enkelivaihde. Kyse on omaelämänkerrasta, mikä kertoo kirjoittajan elämästä kun tämä käytti heroiinia. En oikeastaan halua suositella kirjaa kellekään, jollei välttämättä halua ahdistua. Kirja ei ollut mieltä ylentävää luettavaa. Itse lukisin mielelläni kirjoja joita lukiessa voisi samaistua henkilöiden iloon ja onneen. Sellaista tässä kirjassa ei ollut lukuunottamatta loppua ja sekin hyvin koruton.

Saa suositella jotain kivaa mukaansa tempaavaa kirjaa (joka ei aiheuttaisi ahdistusta lukijalleen)   :)