AIkuiset sairastaa

Heti kun innostuin taas kirjoittelemaan blogia iski tauti ja blogi jäi hiljaiseloon. Ajattelin jaksaa tänään kuitenkin pikaisesti kirjoittaa. Ensin sairastuin minä ja sitten mies. Nyt täällä siis kaksi aikuista taudin kourissa. Mies makasi lähes koko eilisen päivän. Sairastui yöllä eikä siis päässyt töihin. Itselläni on pahin tauti varmaan mitä aikuisiällä on ollut. Normaalisti minulla ei kuume nouse kuin 37,2 korkeintaan (tosin olen silloinkin aina ihan veto poissa), mutta nyt on noussut jopa 38,6 on ollut. Lisäksi korvatulehdusta (ainakaan diagnosoitua) ei ole ollut aikuisena ja nyt on. Tästä ei voinut erehtyä sillä niin kipeä korva oli. Antibiootit on saatu, mutta siinäkin meni reilu vuorokausi ennen kuin antibiootti alkoi viedä kipua pois. Särkylääkkeet (edes reseptillä haetut) eivät auttaneet kipuun. Yksi yö tuli valvottuakin sitten kipujen vuoksi. Nyt on alkanut yskä tähän päälle eli taas on yöunet kortilla.

 

Ihana ystävä

Eilinen päivä oli kuitenkin ihana sillä ystäväni oli todella avulias ja haki aamulla kuopuksen kerhoon samalla kun vei oman tyttönsä kerhoilemaan. (tytöt käyvät samassa kerhossa). Illalla sama ystävä haki meidän molemmat lapset pulkkamäkeen omien tyttöjensä kanssa. Ei tarvinnut lapsien olla koko päivää sisällä taudista riutuneiden ja voimattomien vanhempien kanssa.

 

Aikuisten oloa

Itseä vieläkin pyörryttää enkä jaksa kovin kauaa olla jalkojen päällä. Pakkohan se on silti ollut arkisia askareita tehdä. Laittaa lapsille sapuskat pöytään ja astioita koneeseen. Tänään on pakko jaksaa pestä koneellinen pyykkiäkin sillä alkaa uhkaavasti puhtaat sukat yms loppua. Saas nähdä pitääkö pyykkien ripustaminen hoitaa monessa otteessa.

Mies meinaa, että hänen on pakko käydä tänään työpaikallaan. Joo-o, kai se sitten on....vaikka olis miten kipeä ja vaikka tauti sitten pitkittyisi ja tulis mitä jälkitauteja ja ei päästäisi reissuun. Pakko on pakko.

Tämä on kyllä todella ärhäkkää tautia. En muista milloin olisin miehenkään nähnyt makaavan peiton alla noin kurjan näköisenä.

 

Lapset

Lapset ovat omia itsejään ja energiaa riittää kuin pienessä kylässä. Tänään on esikoisen kerhopäivä ja mies sitten aikoo viedä pojan kerhoon samalla kun menee itse käymään työpaikallaan.

 

Pihalla

Ulkona on talvinen sää. Olisi oikein ihanaa voida touhuta pihalla lasten kanssa, mutta tilanne on nyt tämä. Tosi kurjaa. Lisäksi harmittaa niin kovin, kun en voi käydä jumpassa josta on kevätkausikin maksettu. Menee aivan hukkaa ne rahat. :(