Pääsiäislomamme pohjoisessa oli oikein onnistunut. Lapset pääsivät mummulaan, tapasivat setiä ja tädin, esikoinen sai viettää aikaa kummiensa kanssa ja pohjoisen erikoisuutena siellä toki oli luntakin sen verran, että pääsimme pulkkamäkeen. Täällä kotipuolessa kun maat olivat olleet paljaana jo pitkään.
Esikoinen pääsi taas ajelemaan moottorikelkan kyydissä mikä onkin niin hienoa, ettei poika malttaisi lopettaa lainkaan. Kuopus ei halunnut kelkan kyytiin vaan vähän pelkäsikin sitä pärinää mikä siitä tuli.
Me miehen kanssa lähdettiin yheksi yöksi Ouluun. Majoituttiin tällä kertaa miehen veljen kämpille, koska tämä oli poissa ja oli antanut meille avaimen. Syötiin Rossossa päivällä ja iltamyöhällä käytiin katsomassa elokuva Jumper. Ei mitenkään erikoinen elokuva (ihan katsottava), mutta mä olin koko ajan jännitystilassa, kun elokuvasta ei pystynyt havainnoimaan kunnolla milloin taas jotain yhtäkkistä tapahtuu. Niin joo, subwayssa syötiin iltapala ennen elokuvaa. Pitää oikein kirjoittaa ylös jos muistaisin vihdoin tämän jälkeen, että ei enää makea sipuli-kastiketta mulle! Meni leipä vähän liian makeaksi.
Muutamassa vakikaupassa käytiin päivällä. Kärkkäisellä tietysti, josta lähes kaikki meidän vähäiset ostokset löytyikin: esikoiselle uudet kerhotossut (jotka sitten kotona osoittautuivat vain inan isommiksi kuin vanhat!) esikoiselle myös uusi kauluri (saatiin vanha antaa pikkusiskolle) , leipää miehen veljen kämpille ja lapsille molemmille omat pikkulego alustat. Jännää, että esikoinen taisi vielä noin 3-vuotiaana kiukutella kun kokeili pikkulegoilla rakentamista ja ei saanut sujumaan. Nyt kuitenkin pikkusisko on ihan mitään ongelmia rakentanut pikkulegoilla. (En muista rakensiko jo 1-vuotiaana, mutta ainakin 2v synttäreillään muistan rakentaneen.) Ilmeisesti sorminäppäryys on eri tasoa meidän lapsilla. Ei tuon kuopuksen vielä tarvis millään pikkulegoilla rakennella, koska laittaa edelleen tavaroita suuhun, mutta minkäs teet kun ne esikoisen huoneessa välillä ovat levällään. Huuto on melkoinen jos ei pääse mukaan.
Vielä Oulun reissusta sen verran, että se oli kyllä tosi kivaa meidän majoitus paikassa, että ei ollut kiirus aamupalalle. Hotellin aamiainen kun kestää vain tiettyyn kellon aikaan saakka. Hotellin aamupala vaan on niin monipuolinen ja ihana että sitä on vaikea vastustaa. Nyt saatiin nukkua niin pitkään kuin pystyttiin (ikävä kyllä ei kyetä nukkumaan enää niin pitkään kuin haluttaisiin). Noustiin syömään aamupalaksi leipää ja sitten viluisena mä sain kerrankin painua takaisin peiton alle ja tuijottelin sieltä telkkaria. En muista milloin olisi viimeksi saanut katsoa telkkaria sängystä. Luultavasti mun ja miehen ekassa yhteisessä asunnossa (vuokra kämppä opiskelu aikana) jossa olosuhteiden pakosta katsottiin telkkaria sängystä (yksiö)
Pakko kyllä mainita, että ennen kuin pääsin takaisin peiton alle niin mies yritti vissiin myrkyttää mut.(vai pitäskö asiasta "syyttää" kämpän oikeaa asukkia??heh ;) Mä tein kaakota....otin jääkaapista avatun maitopurkin jossa oli vielä pitkään päiväystä jäljellä. Siinä jo kun nostin kuppia lähelle suuta huomasin, että haju on outo. Maistoin kaakota ja maku vasta outo olikin!! Sanoin siitä miehelle ja tämä haistoi ja vähän maistoikin kupista ja väitti ettei tässä mitään vikaa ole. Mä olin toista mieltä, mutta mies meinasi, että ehkä se johtuu siitä kun kaakao on erilaista kuin kotona. (meillä dumle kaakaota ja nyt laitoin tavallista) Tyydyin hetkeksi tuohon selitykseen, sillä uskoin mieheni makunystyröiden olevan kunnossa kun väitti litkun olevan OK. Parin kulauksen jälkeen totesin, että ei tämä kyllä voi olla joumakelpoista ja vaikka olisikin niin mähän en tätä juo! Ihan kuin olis tehnyt kaakaonsa piimän joukkoon. (Koostumus ei nyt ihan piimää ollut mutta se maku!) Laitoin miehen haistamaan maitopurkkia, koska ei muka mun mukista huomannut mitään ja niihän se oli, että viimein mieskin huomasi löyhkän ja kuulemma purkissa kelluikin jo jotain. Siis yööök, onneksi en kuitenkaan sairastunut.
Meidän ollessa Oulussa lapset olivat päässeet polttamaan pääsiäiskokkoa mummun ja vaarin sekä setien ja tätinsä kanssa. Mä olen myös kerran ollut pääsiäiskokolla jossakin etelä-pohjanmaalla, mutta siitä on aikaa pitkälti.
Kuopus oppi myös erään mainitsemisen arvoisen jutun reissulla. Nimittäin tekemään tavallista palapeliä. Mummulassa oli muumipalapeli joka kiinnosti kuopusta kovasti ja mä tyhmänä vaan sanoin että se on sulle liian vaikea vielä. No, eipä se kuopus mun puheista välittänyt vaan kaatoin palapelin nurin ja mä sitten kokosin sen. Neiti katseli vierestä ja kaatoin heti uudelleen ja alkoikin itse sovittelemaan paloja paikalleen ja sehän alkoi sujua!!! Siis ihan yhtäkkiä vain! Tähän mennessä on kyllä koittanut kotona, mutta ei ole kyllä ollut mitään hajua palapelin tekoon (paitsi nuppipalapelit). Esikoinen alkoi tekemään muitakin kuin nuppipelejä noin 2,5-vuotiaana. En kyllä varmaan aiemmin edes ollut hänelle tyrkyttänyt isompien palapelejä. Niin ja vielä toinenkin kuopukselle uusi juttu oli liukurilla laskeminen. Sekin sujui ihan hyvin. :) Pieniä asioita aikuisen näkökulmasta, mutta lapsille isoja.
Esikoinen pääsi taas ajelemaan moottorikelkan kyydissä mikä onkin niin hienoa, ettei poika malttaisi lopettaa lainkaan. Kuopus ei halunnut kelkan kyytiin vaan vähän pelkäsikin sitä pärinää mikä siitä tuli.
Me miehen kanssa lähdettiin yheksi yöksi Ouluun. Majoituttiin tällä kertaa miehen veljen kämpille, koska tämä oli poissa ja oli antanut meille avaimen. Syötiin Rossossa päivällä ja iltamyöhällä käytiin katsomassa elokuva Jumper. Ei mitenkään erikoinen elokuva (ihan katsottava), mutta mä olin koko ajan jännitystilassa, kun elokuvasta ei pystynyt havainnoimaan kunnolla milloin taas jotain yhtäkkistä tapahtuu. Niin joo, subwayssa syötiin iltapala ennen elokuvaa. Pitää oikein kirjoittaa ylös jos muistaisin vihdoin tämän jälkeen, että ei enää makea sipuli-kastiketta mulle! Meni leipä vähän liian makeaksi.
Muutamassa vakikaupassa käytiin päivällä. Kärkkäisellä tietysti, josta lähes kaikki meidän vähäiset ostokset löytyikin: esikoiselle uudet kerhotossut (jotka sitten kotona osoittautuivat vain inan isommiksi kuin vanhat!) esikoiselle myös uusi kauluri (saatiin vanha antaa pikkusiskolle) , leipää miehen veljen kämpille ja lapsille molemmille omat pikkulego alustat. Jännää, että esikoinen taisi vielä noin 3-vuotiaana kiukutella kun kokeili pikkulegoilla rakentamista ja ei saanut sujumaan. Nyt kuitenkin pikkusisko on ihan mitään ongelmia rakentanut pikkulegoilla. (En muista rakensiko jo 1-vuotiaana, mutta ainakin 2v synttäreillään muistan rakentaneen.) Ilmeisesti sorminäppäryys on eri tasoa meidän lapsilla. Ei tuon kuopuksen vielä tarvis millään pikkulegoilla rakennella, koska laittaa edelleen tavaroita suuhun, mutta minkäs teet kun ne esikoisen huoneessa välillä ovat levällään. Huuto on melkoinen jos ei pääse mukaan.
Vielä Oulun reissusta sen verran, että se oli kyllä tosi kivaa meidän majoitus paikassa, että ei ollut kiirus aamupalalle. Hotellin aamiainen kun kestää vain tiettyyn kellon aikaan saakka. Hotellin aamupala vaan on niin monipuolinen ja ihana että sitä on vaikea vastustaa. Nyt saatiin nukkua niin pitkään kuin pystyttiin (ikävä kyllä ei kyetä nukkumaan enää niin pitkään kuin haluttaisiin). Noustiin syömään aamupalaksi leipää ja sitten viluisena mä sain kerrankin painua takaisin peiton alle ja tuijottelin sieltä telkkaria. En muista milloin olisi viimeksi saanut katsoa telkkaria sängystä. Luultavasti mun ja miehen ekassa yhteisessä asunnossa (vuokra kämppä opiskelu aikana) jossa olosuhteiden pakosta katsottiin telkkaria sängystä (yksiö)
Pakko kyllä mainita, että ennen kuin pääsin takaisin peiton alle niin mies yritti vissiin myrkyttää mut.(vai pitäskö asiasta "syyttää" kämpän oikeaa asukkia??heh ;) Mä tein kaakota....otin jääkaapista avatun maitopurkin jossa oli vielä pitkään päiväystä jäljellä. Siinä jo kun nostin kuppia lähelle suuta huomasin, että haju on outo. Maistoin kaakota ja maku vasta outo olikin!! Sanoin siitä miehelle ja tämä haistoi ja vähän maistoikin kupista ja väitti ettei tässä mitään vikaa ole. Mä olin toista mieltä, mutta mies meinasi, että ehkä se johtuu siitä kun kaakao on erilaista kuin kotona. (meillä dumle kaakaota ja nyt laitoin tavallista) Tyydyin hetkeksi tuohon selitykseen, sillä uskoin mieheni makunystyröiden olevan kunnossa kun väitti litkun olevan OK. Parin kulauksen jälkeen totesin, että ei tämä kyllä voi olla joumakelpoista ja vaikka olisikin niin mähän en tätä juo! Ihan kuin olis tehnyt kaakaonsa piimän joukkoon. (Koostumus ei nyt ihan piimää ollut mutta se maku!) Laitoin miehen haistamaan maitopurkkia, koska ei muka mun mukista huomannut mitään ja niihän se oli, että viimein mieskin huomasi löyhkän ja kuulemma purkissa kelluikin jo jotain. Siis yööök, onneksi en kuitenkaan sairastunut.
Meidän ollessa Oulussa lapset olivat päässeet polttamaan pääsiäiskokkoa mummun ja vaarin sekä setien ja tätinsä kanssa. Mä olen myös kerran ollut pääsiäiskokolla jossakin etelä-pohjanmaalla, mutta siitä on aikaa pitkälti.
Kuopus oppi myös erään mainitsemisen arvoisen jutun reissulla. Nimittäin tekemään tavallista palapeliä. Mummulassa oli muumipalapeli joka kiinnosti kuopusta kovasti ja mä tyhmänä vaan sanoin että se on sulle liian vaikea vielä. No, eipä se kuopus mun puheista välittänyt vaan kaatoin palapelin nurin ja mä sitten kokosin sen. Neiti katseli vierestä ja kaatoin heti uudelleen ja alkoikin itse sovittelemaan paloja paikalleen ja sehän alkoi sujua!!! Siis ihan yhtäkkiä vain! Tähän mennessä on kyllä koittanut kotona, mutta ei ole kyllä ollut mitään hajua palapelin tekoon (paitsi nuppipalapelit). Esikoinen alkoi tekemään muitakin kuin nuppipelejä noin 2,5-vuotiaana. En kyllä varmaan aiemmin edes ollut hänelle tyrkyttänyt isompien palapelejä. Niin ja vielä toinenkin kuopukselle uusi juttu oli liukurilla laskeminen. Sekin sujui ihan hyvin. :) Pieniä asioita aikuisen näkökulmasta, mutta lapsille isoja.
Kommentit