Tänään siis oli sisaruskuvaus ja perhekuvaus. Voin sanoa, että oli kyllä melkoisen hankalaa saada kaksi vilperttiä pysymään istumassa vierekkäin saati hymyilemään yhtä aikaa. Jos toinen näytti hyvältä niin toinen oli miten sattui. Kyllä siinä hiki tuli. Esikoinen vähän jo osaa poseeratakin pyynnöstä mutta ei jaksa kovin kauaa olla tuollaisessa mielenkiintoisessa paikassa paikoillan. Kuvaajalla kun oli kaikenlaisia hienoja autoja yms mitkä kiinnostivat poikaa suunnattomasti ja olisi halunnu alkaa niillä leikkimään. Isomman vilpertin mukana olo selkeästi vaikutti myös pienempään ja kuopus ei jaksanut niin kauaa olla kuvattavana kuin eilen vaan alkoi paljon herkemmin touhuamaan omiaan. Perhekuvauskin oli melko episodi.Neljän ihmisen kun pitäs näyttää hyvältä samassa kuvassa. Jossakin määrin voi päitä koittaa tietokoneella siirtää jos jossain kuvassa on parempi ilme kuin toisessa mutta sekin hankalaa jos asento on muuttunut kovasti eri kuvissa. Noh, nyt sitten vain odotellaan jännityksellä koevedoksia että löytyisikö sieltä edes se yksi suht ok kuva. Kuopuksella ei kovasti sisaruskuvissa ollut omanlaisiaa ilmeitä. Perhekuvissa muutamassa neiti taisi olla ihan oman näköisensä ja hymyillä mutta muut perheenjäsenet eivät olleet sitten edustavia. No onneksi ei valokuvaamoon ole hetkeen asiaa. Kenties sitten kun on lasten rippikuvaus.