Päivät ovatkin menneet nopeaan taas kun on ollut touhuilua. Torstaina kuopuksen kummitäti kävi kylässä. Tytsy sai bodyn ja sukat puolen vuoden iän saavuttamisen kunniaksi. Hieman  vierasti kummitätiään. Olenkin huomannut että se on vähän puuskittaista se vierastaminen. Taitaa siis johtua monen asian summasta.  Varmaan yksi tekijä on se jos heti herättyään näkee vieraan ihmisen.

Mahtaakohan tuosta meidän esikoisesta tulla hirmuinen "kyläluuta"?? =)  Illalla kun olivat isänsä kanssa pihalla niin meni väkisin "naapurin mummun" ja hänen miehensä luokse. Sinne se poika oli jäänyt ja "mummu" lupasi tuoda pojan kohta kotiin. Oli saanut piparia ja toisen piparin pussissa mukaan kotiin. Heh. Mahtoikohan mennä herkkujen perässä alun alkujaankin. "mummu" kun on kova tarjoamaan herkkuja ja tykkää kovasti lapsista. On sanonut monesti, että hänen luoksensa saa kyllä tulla, mutta vähän arveluttaa meidän viikaria päästää yksinään kylään kun siellä on kaikkia koriste-esineitä houkuttelevasti aseteltuina.

Eilen elikkäs lauantaina oltiin koko perhe Jazzeilla. Kovasti oli porukkaa liikkeellä ja mukava ilma. Kuopuskin pääsi elämänsä ekoille Jazzeille. Viime vuonna ei taidettu ollakaan kertaakaan kun mä olin niin huonovointinen. En ainakaan muista, että olisi oltu. Nämä olivat siis esikoisen toiset Jazzit, kun viime vuosi jäi välistä. Kotiin palatessa "naapurin mummu" oli taasen sattumalta pihalla ja meidän viikaria ei meinannut millään saada sisälle. Hän on kyllä niin "naapurin mummun" poikaa ettei oo tosikaan! Huutaen ja rimpuillen sitten tultiin sisälle.

Illemmalla kun lapset olivat nukkuneet päiväunensa käytiin vielä ulkoilemassa ja testattiin vaunuisiin kiinnitettävää seisomalautaa. Esikoinen kyllä kovasti tykkäsi siinä matkustaa.

Tänään olikin sitten vuorossa ripillepääsyn juhlintaa. Mun veljen tyttö pääsi ripiltä ja oli kyllä ihanan aurinkoinen ja lämmin sää juhlimiseen. Meidän prinsessakin sai ihastelua osakseen.

Mulle iski omakotitalo-kuume, kun ihastelin niitä isoja huoneita mitä siellä oli yläkerrassa. Samoin iso piha sai mut henkäilemään ihastuksesta. Tilaa oli temmeltää lapsillakin vaikka pihassa oli autotalli ja "mökki" (sellainen leikkimökin mallinen mikä toimi varastona). Kauniita ja laajoja istutus alueita myös ihastelin. Nyt ei kyllä ole kiire mihinkään tästä asunnosta. Riittävästi on nytkin ruohon leikkuuta ja muuta hommaa. Olen kyllä vannonut, ettei me muuteta ikinä omakotitaloon. Nyt tuli sellainen tunne, ettei kannata vannoa. Koskaan ei voi tietää. Lähivuosiin sellainen muutos ei kyllä kuulu. Annetaan ajan kulua....(reilusti)   =)