Mieliala matalalla joten tälle ei keksi edes kunnon otsikkoa.(Tai kyllähän tuo kuvaava otsikko onkin) Saatiin jo nauttia ihasta kevät auringosta ja 10 asteen lämmöstä, mutta se on ollutta ja mennyttä. Hiekkalaatikko kausi avattiin kuitenkin viime vkloppuna. Kovin oli märkä hiekkis vielä. Ei vaikuttanut märältä, mutta kun lapset (omat ja naapurin tyttö) siinä hetken talsivat niin johan alkoi maasta (hiekan alta) tulla vettä esiin.

Pahoittelut huonosta kuvasta. Se on otettu ikkunan läpi ja siitä näkee kyllä tämän päivän harmauden...

Vkloppuna haravoitiin taloyhtiön yleisiä alueita, mutta oma piha kaipaisi kohennusta. Se ei ole nähnyt haravaa...ja ainut kukkapenkkini on karseassa kunnossa. Hävettää oikein. Imeisesti ei hävetä kuitenkaan riittävästi sillä en ole tehnyt asialle vielä mitään. Johtuu siitä, etten todellakaan viihdy pihalla kun on koleaa ja märkää.

Oma olemuskin alkaa muuttua sisäpäivien myötä harmaaksi, vai näenkö vain itseni eri tavalla johtuen mielialastani? Voi olla... Eilen oli kyllä sellainen tunne, että kuontaloni ( = hiukset) tarvisi surkeasti kampaajalla käyntiä. Pikku-neidinkin tukkaa pitäisi siistiä, mutta sen teen minä,  kotiparturi. Mies kävikin taas mun käsittelyssä...ja sitä tukkaa riitti. Hänen hiukset ovat niin paksut, että konekin jo hyytyi siitä taakasta välillä ja tarvi laittaa lataukseen  ;)