Jahas, eletään jo helmikuuta 2007. Yhtään merkintää tammikuulle en saanut aikaan. En edes yrittänyt. Oli niin vaikea jakso tuossa tammikuussa, että päivä kerrallaan eläminenkin otti koville välillä. Meidän kuopukselle kun iski melkoinen eroahdistus joka kohdistui minuun. Eli päivät meni siihen että piti olla melkein kiinni tuossa tytössä jopa lattialle leikkiessä. Neidin kanssa piti viettää lähes kaikki hereillä olo aika lattialla ja sekään ei aina riittänyt. Pienikin liikahdus multa (siis esim että kurottauduin ottamaan lelua jostain kauempaa) sai aikaan hirmuisen huudon. Millään en koko aikaa pystynyt olemaan niin tiiviisti lähekkäin tytön kanssa että se olisi riittänyt niin sitten sitä huutoa oli. Pelkäsin jo että sekoan, päässä naksahtaa tai jotain. Olin ihan valmis etsimään itselleni mitä tahansa työtä ja laittamaan lapset hoitoon mutta eihän se nyt niin onnistuisi. Vaikka työtä saisi niin hoitopaikka ei järjestyisi kovin nopeasti vaikka periaatteessa pitäisi. Tilanteen näin pahaksi teki se, että samaan aikaa meillä lapset sairastivat joten oltiin aika erakoituneita. Eihän kukaan ehdoin tahdoin tule kylään kun meillä sairastetaan. Päästiin sentään pihalle lauhoina päivinä koska kuumetta ei pahemmin ollut. Kuopuksella vain räkä vuosi nenästä. Noh, kuumettakin oli pariin otteeseen, molemmilla lapsilla taisi kaksi kertaa olla yhden päivän kuumeet. Eli se meni tosi nopeaan ohi ja esikoisella ei edes alkanut nenä vuotaan. Pelkkä kuume ja sitten taas terve seuraavana päivänä. Yskäkin meillä vieraili, mutta sekin taitaa olla nyt ohi ja vihdoin kuopuksen nuhakin! Eilen ja tänään en ole joutunut hänen nenän alusta pyyhkimään.

Ihan puhtain paperein ei tästä sairastelu rumbasta kuitenkaan selvitty sillä torstaina käytin neitiä terveyskeskus lääkärillä koska oli nukkunut hieman huonosti päikkärit ja edellisen yön. (Eli itkeskeli makuulla ollessaan) Ei paljon , mutta kun vähäinenkin itku on jo meillä erikoista lasten nukkuessa niin päätin varata ajan. Sieltähän sitten löytyi eka korvatulehdus meidän kaksi lapsisen perheen historiassa. Kuulemma märkääkin näkyi molemmissa korvissa. Siihen saatiin sitten antibiootit.

Penisilliiniä lääkäri kirjoitti ensiksi ja sitä annoin torstai aamupäivällä ekan kerran. Illalla kun lapset käytettiin pesulla huomattiin kuopuksella ihottumaa. (kasvoissa ei ollut joten siksi ei sitä huomannut vaatteiden ollessa päällä.) Myös kakasta tuli ihottumaa. Se alue mihin kakka koski oli punoittavan ihottuman peitossa. Ihottumaa oli vielä seuraavana aamunakin kehossa mutta siitä vähitellen hälveni. Näytti ettei kutittanut kuitenkaan.

Perjantaina sain soittoajan lääkärille. Lääkäri kyllä meinasi että ei voi tulla yhdestä kertaa oireita ja kuopuksella ei ole ollut mitään kuuria ikinä. Ehdotti että olisi vauvarokkoa, mutta kun sekin on jo sairastettu viime kesänä. Nyt ei ole ollu edes kuumetta. Minkään muun rokon oireet eivät täsmänneet. Ihottuma oli kyllä sen näköistä mitä meillä on lapsilla vauvarokossa ollut. En tiedä voisiko olla reaktio johonkin mausteeseen kun syötiin perunamuusia jossa varmaan oli jonkinlaisia mausteita mitä kuous ei ole vielä tottunut syömään.  Joka tapauksessa mysteeri, tai sitten tämä on poikkeus tapaus ja ekasta kerrasta tuli heti oireet. Itse olen kylläkin myös allerginen penisilliinille mutta muistan että mulle tosiaan tuli hirveä kutina ihottuman myötä. Lääke kuitenkin vaihdettiin. Neidin eka lääke oli Amorion nimeltään ja nyt meillä on 5 päivän kuuri Zithromaxia.