Viimeisiä kerhopäiviä viedään tällä viikolla. Maanantaina eli eilen oli toiseksi viimeinen kerho. Suuntasimme taas kaupungille kuopuksen kanssa. "Hennesiin" (H&M) mentiin katsomaan löytyisikö kukkapinnejä kevään ja kesän juhliin. Ihan oikean liikkeen valitsin ja oikean ajan sillä sinnehän oli tullut kukkapinnejä! Juuri semmoisia mitä olin mielessäni ajatellut haluavanikin ostaa neidille. Neiti itse istui liikkeen lasten ohjelmia esittävän telkun ääressä, kun äiti tarkasti pinnihyllykköä mitä uusia oli tullut. ...ja niin siinä tosiaan kävi, että tuli ostettua myös muita pinnejä kuin ne kukkapinnit mitä lähdettiin metsästämään.

Tässä kukkapinnit sekä pallokuosi-pinnit joita en voinut vastustaa. Niitä onkin nyt niin monessa eri värissä, että luulis olevan joka hesähepenille omansa. Enkä osannut päättää kumman pinnipaketin ottaisin kun molemmissa oli ihania värejä joten piti ottaa molemmat.  ;)
1573365.jpg

Lisäksi pinnihyllyllä oli mielenkiintoinen episodi. Siinä oli joku tyttö äitinsä kanssa ja tyttö oli jostain löytänyt juuri ne helmet mitä olin haaveillut meidän neidille ostaa (mutta haaveilin siis liian kauan ja kyseiset helmet ehtivät loppua ainakin meidän Hennesistä). Noh, jostain oli kuitenkin semmoiset vielä löytyneet ja vaikka miten katsoin hyllykköä niin ei siinä muita samanlaisia ollut. Se mikä teki asian mielenkiintoiseksi oli se, että tytön äiti ei olisi halunnut niitä helmiä vaan koitti ehdotella omalle tytölleen kaikkia muita mahdollisia helmiä mitä löytyi. Mä siinä sivusta seurasin ja toivoin, että tyttö suostuisi vaihtamaan helmet äitinsä ehdottamiin ja mä saisin ne ainoat. Eipä tietenkään niin käynyt ja tyttö sai haluamansa helmet ja mä jäin vieläkin metsästämään niitä (jos jostain löytyisi).

Aamupäivä meni siis mukavissa merkeissä, esikoisella oli ollu kiva kerhopäivä ja meillä mukava kaupunki reissu neidin kanssa. Iltapäivällä kuitenkin tuntui, että kaikki vastustaa. Ruoanlaitto meni semmoiseksi showski ettei paremmasta väliä. Unohdin ensin laittaa miehellekin perunat, kun perunat oli kypsiä tajusin ettei ole kastiketta. Kastike kiehui hellalle ja paloi pohjaan. Kaikki kattilat olivat käytössä tai likaisia joten piti ikuisuus puhdistaa pohjaanpalanutta kattilaa. Sitten taas uusi kastike. Siitä ei tullut mielestäni semmoista kuin olisi pitänyt. Sormenikin poltin siinä kastikehommassa. Väsytti ja päätä särki. Lapset olivat tapelleet koko iltapäivän mitä naurettavimmista asioista ja koko ruoanlaitoin ajan sain olla erotuomarina. Siinä vaiheessa kun mies vihdoin tuli kotiin mua sekä itketti, että kiukutti. Ulospäin näytin sen kiukun...

Noh, onneksi ilta päättyi hyvin ja päästiin onnellisina nukkumaan, vaikka huonolta näyttikin jossain vaiheessa. 
...............................

Tänään tiistaina ei ole mitään ihmeempiä vielä ehtinyt tapahtumaan. Oikein mukava päivä ollut tähän asti. Ystävä kävi kylässä vauvansa kanssa. Hänen esikoisensa oli isovanhempien kanssa mökillä. Vieraiden lähdettyä syötiin ja lapset ovat nyt päiväunilla. Varmaan kun heräilevät niin mua alkaa väsyttää siinä vaiheessa. Miten siinä aina käykin niin??