Ihanaa, saimme viimeinkin eilen ruokapöytämme tuoleineen. Kyllä sitä odotettiinkin hartaasti. Luvattiin 5-6 viikossa, mutta kesti noin 8 viikkoa. Jännäsin miten pöytä mahtuu meille, mutta sopii hyvin joten ei hätää. Mies sanoikin, että miten ollaankaan ennen selvitty pienellä pöydällämme. Nyt mahtuu hyvin kattamaan pöytäänkin ruoat ja kakut. (Joulua odotellessa)
Myös ystävät mahtuvat pöytään paremmin kahvittelemaan. Lisäksi olen iloinen tuoleista, joissa ei ole pehmustetta. (Helppo pyyhkiä, jos/kun lapsilta tippuu ruokaa tai maito kaatuu). Tuoleissa on myös tosi hyvä istua ja ne liikkuvat kevyesti lattialla, vaikka ovatkin massiivisen kokoiset.
Entinen pöytämme olohuoneesta katsottuna:
Uusi pöytä samasta kuvakulmasta:
(Pöytä on väriltään pähkinä, jos kuvasta ei saa selvää) :)
Vanha pöytä keittiöstä katsottuna:
Uusi pöytä keittiön suunnalta:
Hyvin mahtuu edelleen kulkemaan olohuoneeseen. (Pelkäsin, että väli jäisi liian pieneksi keittiön kaappien ja pöydän välillä, mutta ei mitään ongelmaa.) Kuvista vähän huonosti saa selvää näistä mittasuhteista, mutta kuka meidät livenä tunteekin niin tervetuloa kahville testaamaan uutta pöytää. :)
Tämä voisi olla vaikka oma synttärilahjani itselleni. ;) Huomenna perjantaina siis tulee taas yksi vuosi lisää täyteen.
Esikoinen on ollut varmaan minuakin innokkaampi pöydän kehuja ja on muistanut mainita miten kivaa on kun nyt meillä on kaksi pöytää. Vanhasta keittiön pöydästä tuli siis hänelle "koulupöytä", vaikka ei vielä koulua ihan aloitakaan, mutta onhan isommalle pöydälle jo nyt tarvetta.
Olin päättänyt paistaa lättyjä / lettuja /ohukaisia (miksi kukakin niitä kutsuu) sen kunniaksi, kun pöydän viimein saamme. Se tapahtui, vaikka olenkin flunssassa ja olin tosi väsynyt eilen illalla. Pöydän ja tuolien purkaminen kesti sen verran, että oli jo ilta, kun lättyjä saatiin. Oli lapsilla sitten herkkuiltapala. :) Onneksi päivän odotus meni nopeaan, sillä meillä oli pari pientä neitiä hoidossa niin en joutanut silloin ajatella pöytää. Toinen neideistä on kuopuksemme ikäinen ja toinen 7kk. Terkkuja vain heille ja toivottavasti tautimme ei tarttunut. (Pakko mainita, etten salannut flunssaamme vaan se oli tiedossa, mutta tyttöjen äidillä tärkeä meno niin katsoin neitien perään sen aikaa). Lapsilla sujui oikein mukavasti yhdessä. Rakensivat legoilla ja piirtelivät (tai nuorin nyt ei tietenkään noihin osallistunut).
....................
Tänään kävin yksin ruoka ostoksilla ja tuli käytyä muutamassa muussakin liikkeessä. Saunaan löytyi tuikkupidikkeet, jollaisia olen itsekseni suunnitellut, koska olen luullut, ettei kaupasta löydy. Ei kyllä aiemmin ole löytynytkään sillä nämä oli ihan uutuus tuotteita. Ehkä joku lukee mun ajatuksia?? Näistä kenties joskus kuvaa, kun saadaan paikoilleen.
Kuopus oli vailla tossuja, sillä vanhat tossut ovat jo aivan liian pienet. Tossut kuitenkin pitää olla. Onhan isoveljelläkin. (Meidän pieni matkija-apina)
Myös ystävät mahtuvat pöytään paremmin kahvittelemaan. Lisäksi olen iloinen tuoleista, joissa ei ole pehmustetta. (Helppo pyyhkiä, jos/kun lapsilta tippuu ruokaa tai maito kaatuu). Tuoleissa on myös tosi hyvä istua ja ne liikkuvat kevyesti lattialla, vaikka ovatkin massiivisen kokoiset.
Entinen pöytämme olohuoneesta katsottuna:
Uusi pöytä samasta kuvakulmasta:
(Pöytä on väriltään pähkinä, jos kuvasta ei saa selvää) :)
Vanha pöytä keittiöstä katsottuna:
Uusi pöytä keittiön suunnalta:
Hyvin mahtuu edelleen kulkemaan olohuoneeseen. (Pelkäsin, että väli jäisi liian pieneksi keittiön kaappien ja pöydän välillä, mutta ei mitään ongelmaa.) Kuvista vähän huonosti saa selvää näistä mittasuhteista, mutta kuka meidät livenä tunteekin niin tervetuloa kahville testaamaan uutta pöytää. :)
Tämä voisi olla vaikka oma synttärilahjani itselleni. ;) Huomenna perjantaina siis tulee taas yksi vuosi lisää täyteen.
Esikoinen on ollut varmaan minuakin innokkaampi pöydän kehuja ja on muistanut mainita miten kivaa on kun nyt meillä on kaksi pöytää. Vanhasta keittiön pöydästä tuli siis hänelle "koulupöytä", vaikka ei vielä koulua ihan aloitakaan, mutta onhan isommalle pöydälle jo nyt tarvetta.
Olin päättänyt paistaa lättyjä / lettuja /ohukaisia (miksi kukakin niitä kutsuu) sen kunniaksi, kun pöydän viimein saamme. Se tapahtui, vaikka olenkin flunssassa ja olin tosi väsynyt eilen illalla. Pöydän ja tuolien purkaminen kesti sen verran, että oli jo ilta, kun lättyjä saatiin. Oli lapsilla sitten herkkuiltapala. :) Onneksi päivän odotus meni nopeaan, sillä meillä oli pari pientä neitiä hoidossa niin en joutanut silloin ajatella pöytää. Toinen neideistä on kuopuksemme ikäinen ja toinen 7kk. Terkkuja vain heille ja toivottavasti tautimme ei tarttunut. (Pakko mainita, etten salannut flunssaamme vaan se oli tiedossa, mutta tyttöjen äidillä tärkeä meno niin katsoin neitien perään sen aikaa). Lapsilla sujui oikein mukavasti yhdessä. Rakensivat legoilla ja piirtelivät (tai nuorin nyt ei tietenkään noihin osallistunut).
....................
Tänään kävin yksin ruoka ostoksilla ja tuli käytyä muutamassa muussakin liikkeessä. Saunaan löytyi tuikkupidikkeet, jollaisia olen itsekseni suunnitellut, koska olen luullut, ettei kaupasta löydy. Ei kyllä aiemmin ole löytynytkään sillä nämä oli ihan uutuus tuotteita. Ehkä joku lukee mun ajatuksia?? Näistä kenties joskus kuvaa, kun saadaan paikoilleen.
Kuopus oli vailla tossuja, sillä vanhat tossut ovat jo aivan liian pienet. Tossut kuitenkin pitää olla. Onhan isoveljelläkin. (Meidän pieni matkija-apina)
Kommentit