Kirjoittelun tuossa alkuviikosta, kun kävin niitä Akuja esikoiselle etsimässä ja löysin, mutta en ostanutkaan. Noh, kävin sitten illalla ennen sulkemisaikaa uudestaan ja vuoden 2005 kaikki Aku Ankat sain 8 eurolla. Ostin myös pari Maailman vahvin nalle-lehteä. Niistä tykkäsin itse lapsena. Vieläkö sitä painetaan?
Täytyy varmaan lukea muistojen verestämiseksi itse ne "Bamse-lehdet" (tarkoittaa, että luen lapsille ääneen). Aku Ankkaa meillä ei lueta ääneen, sillä Akussa on usein aika rankkaa tekstiä. Poika siis katselee niistä vain kuvia.

Siinä kun kassalla jonottelin maksaakseni lehtiä tuli viereen nainen, joka alkoi repiä omasta lehtipinkastaan hintalappuja pois. Ihmettelin mitä oikein tekee, kunnes nainen kysyi saako jättää lehdet. Mä tajusin siitä, että hän lopettelee myyntiään ja kysäisin saanko ottaa lehtiä, etteivät mene roskiin. Sain luvan ja lähdinkin sitten kotiin iso lehtinivaska kainalossani :)

Alkuviikosta ostin myös ihanan pehmoisia tyynynpäällisiä ja tekaisin neidin sängystä hieman sohvamaisen laittamalla sinne tyynyjä joihin voi nojailla (Kuopus tykkää makoilla sängyssään ja pyytää välillä sinne kirjoja luettavaksi).

1539011.jpg
Retro kukka-kuvioinen torkkupeitto on minun vanha. Oma vauva peittoni.
Myös sängyllä makoilevat pehmot ovat omasta lapsuudestani,
paitsi tyynyyn nojaava pieni nalle (jota hädin tuskin kuvasta edes erottaa).


Kuopusta odottaa paketissaan myös prinsessalinna jota ei ole vielä saatu aikaiseksi koota. Olen yli vuoden katsellut lasten telttoja sillä silmällä joten varsinaisesta heräteostoksesta ei ollut nytkään kyse. Toki en tiennyt kauppaan mennessäni telttaa ostavani, mutta sellainen oli ollut harkinnassa pitkään. Teltan koko saattaa kyllä ahmaista liian suuren osan kuopuksen huoneesta, joten katsotaan nyt minne telttaa päätyy...

1539027.jpg
Prinsessa oli kyllä linnastaan todella innoissaan. Piti piilottaa linna lopulta, koska ei ollut aikaa alkaa kasaamaan sitä. Katsotaan nyt vkloppuna... Uskon, että isovelikin on innoissaan sitten kun linna kasataan. Mitä väliä, että on vaaleanpunainen prinsessa linna, kun sinne pääsee piiloon kuten MAJAAN! Kaikenlaiset piilopaikat ja majat ovat lasten suosiossa.

Nyt pitäisi aloitella ruoanlaittoa ja järjestellä kaaoksessa olevaa kotia. Tänään odottelemme saapuviksi miehen äitiä, isää ja yhtä siskoista. (EDIT:  Saatiin tieto, että miehen yksi veljistä, esikoisen kummisetä tulee myös mukaan. En olekaan vielä pojalle asiasta kertonut....on varmaan innoissan kun kuulee. Harmillista, että kummitäti ei päässyt, mutta onneksi kohta kuitenkin nähdään suvun nuorimmaisen ristiäisissä.)
Tarkoituksena olisi aloittaa terassin rakennus projekti. Ei olla siinäkään turhan kiirettä pidetty. Vuonna 2002 tähän ollaan muutettu ja siitä asti on ajatuksissa ollut, että nykyiselle kivi-laatta terassille pitäisi tehdä jotain. Alunperin piti vain suoristaa vinoon menneet laatat, mutta vuosien saatossa ajatukset ovat kääntyneet puiseen terassiin. Järjettömän kallista terassin teko kyllä on, mutta kuusi kesää ollaan menty vanhalla olemassa olevalla laatoituksella niin ehkä viimein on korkea aika toteuttaa taas yksi unelma. Kotiin liittyviä unelmia ja haaveita kyllä riittää ja pikkuhiljaa niitä toteutetaan.  Ulkopuolisten silmissä varmaan monet ratkaisut ja tekemiset näyttävät tapahtuvan hetken mielijohteesta, mutta oikeasti useita asioita on pohdittu pitkään ja hartaasti.

Ehkäpä siis tänä kesänä voi sanoa, että suurin osa pihaan liittyvistä haaveista on toteutunut. Oletan siis, että terassi valmistuisi. Sitten meillä on tuo viime kesänä hankittu pihakeinu jollaista myös pitkään toivoin. Lisäksi tarkoituksenani on laajentaa perennapenkkiäni. Suuri haaveeni on saada PIONI omaan penkkiin ja juuri tietynlainen Pioni...Jossakin perennamyymälässä se oikea odottelee. En ole vielä ehtinyt sitä hankkia. Tässä on melko pitkälle piha sitten sellaisena mitä se lapsiperheessä saapi olla. Sitten kun lapset kasvavat hiekkalaatikko iän ohitse niin haluan pihaan lisää perennapenkkejä. Hiekkalaatikon tilalle mahtuukin iso istutusalue, mutta sen aika ei siis ole vielä pitkään aikaan. Sinä aikana muokkailen tuota nykyistä penkkiä ja toivottavasti saan sen vielä kunnon loistoon. Viherpeukaloa minulla ei ikävä kyllä ole, mutta rakastan kauniita ja isoja perennoja. Olisihan niitä paljon lajikkeita mitä haluaisin. Ehkä pitäisi joku pieni penkki jonnekin tehdä lisäksi....No katsotaan, ei sillä kiire ole. Kunhan saan sen Pionin, niin olisin todella iloinen.