Erityisesti lastentarvikkeita on nyt lähtenyt uusille pienille tarvitsijoille. Ajattelin, että kertarysäyksellä pois niin ei tarvi olla haikeana montaa kertaa  ;) Enemmänkin varmaan olisi poislaitettavaa, mutta viime viikolla "hävitin" jotain.

Meidän hyvin palvelleet Brio-kombi yhdistelmät matkasivat bussilla Helsinkiin Amerikan-serkku vauvaa vastaan. Toivottavasti palvelevat vielä heitäkin ainakin hetken "Suomi-vaunuina"  :)


Kaverille lähti meidän syöttis. Tuntu hetken hullulta kun se ei enää ollut pöydän päässä. Vaihtelevasti sitä enää oli käytetty, kun kuopus osaa istua tavallisellakin tuolilla, mutta välillä halusi syöttötuoliinkin ja tykkäsi istua siinä piirtelemässä. Pöytä jotenkin pieneni ja lyheni kun tuoli siitä pöydän päästä lähti. Nyt mahtuisi meille isompi pöytä ja sille olis tilausta...ikinä ei mahduta pöytään kun on vieraita, kun oma perhe vie jo kaikki paikat.  :(  Pikkuhiljaa koitetaan tehdä hankintoja. Nytkin olis hyviä tarjouksia pöydistä, mutta katsellaan...tulee niitä uusia tarjouksia, että ei hätäillä.
Neiti parka oli kyllä suruissaan silloin, kun hänen tuolinsa lähti. Surkeella äänellä sanoi haluavansa olla vielä pieni ja istua syöttötuolissa. Onneksi se suru unohtui heti. Kerran on muistaakseni kysynyt tuolinsa perään.

Myös meidän wc-pöntön supistaja sai uuden kodin sillä eipä sitä meillä paljon tarvittu. Kuopus käy pöntöllä kuin vanha tekijä. Pottaa olen säästellyt lapsi vieraiden varalle. Sekin tekis mieli kiikuttaa varastoon ja ottaa esille jos tarvitaan. Vaikeuttaa siivousta ja pölyyntyy käytön puutteessa. No jos saisin joskus isomman kaapin vessaan minne potan voisi piilottaa. Sitäkin odotellessa. Huomaa varmaan, että haaveita ja suunnitelmia on kodin suhteen, mutta hitaasti hyvä tulee (tässäkin tapauksessa).

Muutakin pientä tavaraa on vaihtanut kotia ja perjantaina tein suursiivouksen kuopuksen vaatteisiin. Pieniä oli kertynyt jo aiemmin ja kasasin muovikassillisen kaikkein pienintä vaatetta meidän kummipojan pikku-siskolle annettavaksi. Lisäksi tuttu äiti kävi katsomassa neidin vaatteita ja hän osti  ison säkillisen (kuten on jo muutamia kertoja aiemminkin ostanut).  Kuopus on tyypillinen neiti, lähes aina valmis sovittamaan vaatteita. Vaatteita lajitellessa piti sovitella ainakin kymmenet housut ja paitoja ja tyttö oli vaan iloinen. En olisi itsekään jaksanut sitä liukuhihna-tahtia laittaa housuja jalkaan ja ottaa pois. Seuraavana päivänäkin vielä pyysi että saisi sovitella vaatteita vaikka mitään tarvetta ei ollut. Esikoinen taas tyypillinen poika eikä vaatteiden sovitus kiinnosta yhtään.  :)