Paljon on tosiaan touhuttu sitten viimekertaisen kirjoituksen. Syksyn lähestyessä on puikot ja langat kaivettu esiin ja kuopukselle valmistui pipo. Malli on ihan omasta päästä. Olen ihastunut tämän mallin pipoihin ja erityisesti tupsut pitää olla noissa päissä. Tämän kaltaisia pipoja teinkin viime talvena neidin nukeille. Nyt sitten ensimmäin tytölle itselleen.



Sydämen kirjailin jälkikäteen ihan vapaalla kädellä joten se ei tosiaan ole "täydellinen". Muutoin pipo onnistui tosi hyvin ja tykkään itse että tuli kiva. Esikoinenkin kysyi heti missä hänen piponsa on joten pitää josain vaiheessa hänellekin varmasti pipo tekaista. Tällä hetkellä esikoiselle on kuitenkin tulossa villasukat. Tässä pikkaisen alkua:


Kova tarve on saada tehdä käsillä jotain. Yhden välipäivän maltoin pitää pipon valmistumisen jälkeen, kun oli saatava aloittaa nuo sukat.


Muutakin omin kätösin olen tehnyt kuin kutonut. Maalasin nimittäin vihdoin Ikeasta ostetun jakkaran /pikkupöydän.  Ostaessa se oli ihan käsittelemätöntä puuta joten vähäsen vain hioin (hyvin vähän) ja sen jälkeen maalia pintaan kaksi kerrosta. Valmistuttuaan se pääsi lamppupöydäksi olohuoneeseen.


Tässä toinen hieman laajempi kuva:


Vielä en ole kynttilöitä poltellut, mutta kunhan kuukausi kääntyy syyskuuksi alkaa varmaan minun kynttilän polttamis kausi jota jatkuu sitten läpi syksyn ja talven. Nyt on tunnelmoitu vain tuon kauniin lampun valossa iltaisin. Syyskuun lähetessä olohuoneen pöydälle ilmestyi kuintenkin jo nyt tämmöinen "kaunokainen" :


Kohta siis myös tuikut ja muut kynttilät kaivetaan esille  :)

Lisää valoa pimeisiin iltoihin on myös tuoneet yöpöydän lamput, jollaiset on meille vihdoin hommattu. Tätä ennen meillä ei ole ollu lainkaan tämmöistä "ylellisyyttä"  ;)




Syksyn lähestyessä alkoi myös esikoisen kerho viimeinkin. Tiistaina oli ensimmäinen kerta. Nyt kerho on iltapäivisin 3h. Viime kautena se oli aamupäivällä. Tänään viemme pojan toista kertaa kerhoon. Paljon on uusia kavereita. Kaksi tuttua taisi viime kauden kerhosta olla. Toinen suht saman ikäinen poika ja toinen on eskari ikäinen tyttö.

Kerhon lisäksi esikoista on ilahdutettu asentamalla "roikkumisrenkaat" meidän eteiseen. Niissä on jo temppuiltu kovasti. On opittu tekemään voltteja jne. (Renkaat ei suinkaan ole kiinni toisissan keskeltä, vaikka kuvassa niin näyttää)

 Ensimmäisenä iltana poika heti ilostui kovasti, kun oppi tekemään jonkun tempun ja lähti sitä tuulettamaan ja juoksi kovaa vauhtia olkkariin eikä saanut vautia pysähtymään. Siitä seurasi kauhea pamaus pääedellä kirjahyllyyn ja pää kopahti pieneen ovennuppiin ja reikä tuli pään sivuun. Verta tuli tietysti ja yöksi piti laittaa side päänympäri kun haava tihkutti.
Heti seuraavana päivänä onnettomuus alttius jatkui ja poika satutti korvansa. Huuto kuului pikkusiskon huoneesta ja poika makasi lattialla päiväpeiton ja tyynyjen keskellä. Mitään tietoa ei ole mihin satutti itsensä mutta toisessa korvalehdessä oli pieni repeämä/viilto. Ei kun korva pakettiin ja itkevän pojan lohdutusta. Pikkusisko vieressä samaan aikaan huusi että "putsaa mun päiväpeitto, putsaa päiväpeitto!!!" Hänestä oli ihan kauheaa, kun päiväpeittoon oli tipahtanut nuppineulanpään kokoinen veripisara.

Esikoisen ensimmäisenä kerhopäivänä (illalla) teimme myös metsäretken. Kävelimme pitkän matkan metsässä ja lapset tutkivat sieniä ja etsittiin mustikoita (niitä vähiä mitä nyt enää sattumalta löytyi). Kivaa oli ja metsä tuoksui hyvälle.