Meillä oli oikein rento vkloppu. Ei ollut kiirus mihinkään. Mies kävi lauantaina ja sunnuntaina pelaamassa, mutta muuta menoa ei ollut. Tarkoituksella en järkännyt itselle mitään menoa.

Perjantaina naapurin tyttö tuli "hoitoon" esikoisen seuraksi joksikin aikaa kun vanhemmilla oli menoa. Lauantainsta pitää myöntää, etten edes muista mitä silloin teimme. Ilmeisesti ei mitään kovin kummallista. ;)

 Tänään sunnuntaina oli eniten ohjelmaa, mutta sekin tapahtui ihan tässä kotona. Aamupäivällä ulkoiltiin naapurin tytön ja hänen äidin kanssa. Lapset leikki vesileikkejä, kun satanut lumi oli sulanut isoiksi lätäköiksi pihaan. Happihyppelyn jälkeen tultiin sisään syömään ja mä leivoin banaanikakun. Iltasella tuli ystävät kyläilemään ja toivat ylläri, ylläri banaanikakkua mukanaan (hauska sattuma). Ei sentään ihan identtisiä olleet sillä tuliaiskakku oli maustekakku jossa oli banaania, mulla taas "tavallinen" banaanikakku. Samainen perhe  on vilahtanut blogini kirjoituksissa ennenkin. (Terveisiä vain) Heillä on meidän neidin ikäinen tyttö ja oli tosi hauska seurata neitien toimintaa. Ei ole varmasti helppoa olla 2-vuotias sillä tunnekuohuja tulee vähän väliä. Tokihan ne on ihan tuttuja juttuja meillä päivittäin, mutta jotenkin erityisen hauska seurata kahden saman ikäisen toimintaan yhdessä.

Nyt menen vielä viettämään iltaa sohvan pohjalle joksikin aikaa. Onhan tätä vkloppua vielä pari tuntia jäljellä.  ;)